Seksiä joensuu matkaseuraa homoseksuaaliseen vailla

seksiä joensuu matkaseuraa homoseksuaaliseen vailla

. Thaiklupi isot meis homo kuvat

Arvostan valintaasi, vaikka itse olen tehnyt juuri päinvastoin. Nuorena mukavaa olla yksin, voi vanhana tarkoittaa yksinäisyyttä. Frendit, jos niitä on, ei välttämättä jaksa tulla juhlapyhinä kylään tai sairaalaan katsomaan. Tietysti jos on paljon fyrkkaa, niin silloin on myös ystäviä Ei siitä ole mitään takeita. Monet vanhemmat kohtelee lapsiaan niin huonosti että ne tekevät pesäeron. Siinäpä sitten kärvistelee vaipoissaan se lapsellinenkin ihan yhtä yksin kuin vieressä vaipoissaan makaava lapseton.

Tuo luopuminen ja tuska, kun jäät leskeksi. Itse pelkään tuon mieheni menettämisrä. Lapsesta saakka oltu yhdessä. Jokaiseen elämään mahtuu kuitenkiin suruja ja iloja. Olitpa parisuhteessa, tai et. Kyllä monet yksinäisistä vanhuksista ovat juuri näitä perheellisiä. Sitä paitsi kun pysyy sosiaalisena eikä nyhjää vaan oman perheen kanssa, saa ystäviä myöskin vanhana ja vanhat ystävätkin säilyvät paremmin.

Taidan liittyä kannatus jäseneksi. Tietysti joskus vielä löydän paremman puolison joka haluaa ipanoita niin voisi sitä yhteen tinkiä. Se kuitenkin vielä tukee ajatusta.

Tosin sosiaalista painetta joutuu kestämään niin kauan kunnes väki lopulta tajuaa että ei se perhettä perusta eli joskus v. Saat varmasti jatkossakin kuulla kaikkea itsekkyydestä ja ties mistä mutta sun täytyy vain vastata jotain kepeästi tai olla kuulematta.

Se on hinta jonka itsenäisyydestä joutuu maksamaan kun kerta sosiaalisessa yhteisössä eletään. Yksinäinen ja itsenäinen tietysti voi ottaa ja lähteä jonnekin kauas maailmalle missä et ole muuta kuin "yksi vieras länsimaalainen lisää", siellä ei tarvitse selitellä.

Olen aivan samaa mieltä. Me täällä pohjolassa luullaan olevamme niin paljon parempia ja viisaampia. Kannattaa aina katsoa asioita useammalta kantilta. Itä-Aasian vauraimmissa maissa tai Etelä-Euroopassa niin on aika selvää, että sieltä löytyy uranaisia ilman perhettä. Kyllähän joku varmaan jotain kysyy, mutta kun liikkuu oikeissa piireissä, niin perheettömiä nainen ei ole mikään harvinaisuus.

Aikuiseksi saa silti kasvaa Eikö ihmiset nykyään kestä minkäänlaista puuttumista omaan elämäänsä? Se on ihan normaalia, miksi siitä nostaa tommonen haloo. Jos sun hyvinvointis on siitä kiinni, että jotkut välillä kyselee sun elämäntapas perään, niin kannattaisi ehkä käyttää sitä runsasta vapaa-aikaa esim.

Sulla on selvästikin vaikeuksia tuon asiasi kanssa. Jos et halua sitä puolustella ja jutella siitä, niin älä sitten tee niin, mutta älä myöskään ota muitten jutuista tollasia paineita. Ei hän se kuulu kenellekkään miten elää.

Ne on maalaistollot jotka kyselee tommoisia että koska perustat perheen ja saat lapsia ja niin edelleen. Onneksi itselläni on ollut fiksut avanhemmat ja sukulaiset eivätkä ole kyselleet noin tyhmiä koska olisivat saaneet aika suoran vastaksen.

Eihän lihavaltakaan kysytä paljonko painat tai muuta sellaista. Ihmiset ovat niin tolloja että kun oavat itse hankkineet lapsia tai saaneeet niin se muka on ainoa oikea tapa elää.

Elämä olisi paljon helpompaa kun ei tarvitsisi huolehtia kuin itsestään koska komeksesta voin sanoa kun on lapsikun ja puoliso. Vapaana saa tehdä mitä huvitta tai olla tekemättä. Vaikka sinulla ei ole omia lapsia, voit tehdä paljon hyvää monelle lapselle, juuri esimerkiksi sosiaali- tai vapaaehtoistyön merkeissä. Lapsettomalla lapsista pitävällä voi olla laajempi sydän ja isompi työmaa kuin ihmisellä, jolla on omia lapsia. Useimmat, joilla on lapsia, ovat kiinnostuneita vain omistaan - jos niistäkään.

Sinä saat olla ja elää niinkuin parhaaksi näet ja katsot. Kyllähän meille tarjoillaan normeja ja tuputetaan yhtä ja toista, mutta sinä olet oman elämäsi päätöksentekijä. Jos nyt tuntuu siltä, että et halua perhettä, niin elä sen mukaan ja tee siihen sopivia valintoja. Mikään ei takaa, etteikö mieli joskus muuttuisi, mutta se on sitten sen ajan kysymys.

Sinun on nyt vaiennettava tai sivuutettava lähiympäristön vaatimuksilta ja odotuksilta tuntuvat puheet. Ja ennenkaikkea vaiennettava se sisäinen ääni, joka kyselee että saako näin elää. Toisaalta asia ehkä on ristiriitainen sinulle, koska se sisäinen ääni on niin voimakas. Lasten hoito ja perheen pyörittäminen ovat oikeasti työläitä ja vaativia juttuja.

Sitä ei jaksa, jos ei näe homman mielekkyyttä ja hohtoa. Jos hankkii lapsia koska niin "kuuluu" tehdä tai suku odottaa, niin raskas huki on tiedossa. Toisaalta jos mielesi muuttuukin tai tulet vahingossa raskaaksi ja päätät pitää lapsen, niin sinä kasvat kyllä siihen rooliin.

Ei se mitään ylivoimaista ole ja kuten ystäväsi sanovat - on oikeastaan todella hienoa ja täyttä elämää. Mutta elämää voi elää hyvin monella tapaa. Jos tunnet löytäneesi oman tapasi, niin elä ihmeessä niin äläkä kärvistele sen enempää. Ei se ole sen itsekkäämpää kuin muutkaan tavat elää. Toivoisin, että jokaisella olisi sellainen elämä, että olisi jotenkin tasapainossa itsensä kanssa. Sitten itse kullakin olisi annettavaa myös toisille. Niin kauan kuin on lapseton, voi valita omalle elämälleen minkä suunnan vain.

Valinnan mahdollisuudet varmasti vähenevät. Niin kauan kuin ei voi tee valintoja, voi ainakin kuvitella, että kaikki ovet ovat auki. Kauhea harha tuokin taas, että ihminen valitsee itse suuntansa ja elää sitten onnellisena siinä kävi miten kävi. Eihän tuo aloittajakaan kovin onnelliselta nyt vaikuta. Olet näemmä olevinasi kovinkin filosofinen. Ihmiset ovat erilaisia, eikä ole mitään perustelua esimerkiksi sille, että nainen, joka ei pidä lapsista, tulisi äkkiä "onnelliseksi" hankittuaan väkisin sellaisen.

Joka tapauksessa kaikkinainen elämänsuunnan valinta töppää sitten siihen lapseen. Koska lapsihan ehdollistaa koko elämän siitä lähtien. Ellei ota lasta huomioon kaikissa valinnoissaan, niin silloinhan jättää lapsen heitteille vaikka sillä olisikin katto pään päällä ja ruokaa lautasella.

Itse vietin todella värikkään nuoruuden ja sain silloin oman osani maallisista nautinnoista. Itse en myöskään pitänyt sukulaisten yms. Nyt olen 38 v. Täytyy sanoa, että meillä ei ole ollut juurikaan huutoa, väsymystä, vaan mitä suurimmassa määrin perheonnea.

Ainoa mikä harmittaa on se, että muksu kasvaa eikä ole enää se pieni tyttö. Toisaalta olen saanut hyvän kaverin, jonka kanssa on mukava duunata kaikenlaista. Paratiisi sulle, helvetti toiselle. En usko, että niin tulee tapahtumaan koko ihmislajin olemassaoloaikana, ellei jokin diktatuuri aivopese kaikkia, ja silloinhan ei travitse ajatella ongelmia, kun ei tarvitse ajatella ylipäätään.

Ihmisiä on ollut olemassa aika kauan, ja aina on osattu olla eri mietlä asioista. Ihmisellä on Suomessa täysi oikeus ite päättää mitä haluaa ja muut voi pitää turpansa kiinni, eihän se niiden elämä ole.

Jos sitten joskus katuu, niin ei sekään ole muiden ongelma. Minusta teet oikein kun teet niin kuin haluat! Näin on ollut jo kymmeniä vuosia. Ei mitään ehkäisyjä , lapsia tehkää niin selvitään lamasta. Olen siinä samaa mieltä että kuvailemaasi "perhe-helvettiä" on paljon. Se mistä olen eri mieltä on etteivät lapset tee sitä vaan vanhemmat. Itse olen äiti jolla on oma minä minua ei äidiksi kutsu kuin lapseni , minulla ei ole stressiä koska en sitä itselleni tee, minun avomieheni ei nalkuta tai valita ihan samanlainen on parisuhde nyt ja ennen lasta.

Ja lasten huudosta sen verran että enemmän meteliä pitää nuo naapurin koirat kun yksikään talon lapsi. Ymmärrän kyllä hyvin sen ettei jotkut halua lapsia, ei minunkaan suunnitelmiin lapsi kuulunut mutta, aina kaikki ei mene niinkuin suunnittelee. Sitten olikin aika miettiä että milläs asenteella nyt jatketaan ja päätin että samalla kuin ennenkin: Asiat selviää aina, turha stressata. Elämä on liian lyhyt murehtimiseen, täytyy elää niinkuin mukavalta tuntuu.

Ja kun nyt sitten on lapsi niin eletään se mukavasti lapsen kanssa. Tämä asenne ei kuitenkaan ole kovin yleinen. Pari kertaa olen käynyt näissä äiti-lapsi kerhoissa ja voi herran jumala, ei ole ihmisillä muuta tekemistä kuin valittaa. Tai sitten kauhistelivat kuinka olen lapsen kanssa käynyt festareilla ja muuallakin kodin ulkopuolella, jopa lähikauppaa kauenpana.

Ei tarvinnut montaa kertaa käydä kun huomasin ettei ihmiselle joka on hyvällä tuulella eikä jaksa valittaa ole näissä tilaisuuksissa juttuseuraa.

Kuitenkin kaikkille jotka eivät lapsia tai edes parisuhdetta halua sekä niille jotka haluavat paljon lapsia ja omakotitalon kaikkea hyvää! Kaikkein paras tapa on kuitenkin elää on elää niin että itsestä tuntuu hyvältä! Eiköhän se pallo tuhoudu juuri siitä syystä että tehdään niin paljon lapsia maailmaan! Lapsettomuus on myös ekoteko! Eläkäämme pitkään ja kuolkaamme pois! Sinä saat järjestää oman elämäsi ja elää sitä täsmälleen sillä tavalla kuin itse haluat. Anna vihjailujen ja kyselyjen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Koeta keksiä vaikka joku nokkela vastauskaava, jolla väistät kysymykset ja käännät asian kysyjään päin. Tarpeeksi usein kun sitä kysyjille toistat, niin eivätköhän nuo lakkaa kysymästä.

Tuosta vastauksen keksimisestä muistan, miten minua ja sisartani alle kymmenvuotiaina yksi sukulaismies jatkuvasti puhutteli pojiksi. Ei ihminen ole tarkoitettu elämään vain itseään varten, tietenkin sellainen on itsekästä. Mutta mitä lapsettomuus tai miehettömyys siihen liittyvät, sitä en ymmärrä, eivät ne mitään epäitsekkyyden mittareita ole. Ei nuo muutkaan niin ehdoin tahdoin kaikki niitä lapsia tee, niitä vaan tulee kun niillä ne hormoonit hyrrää ja muuta ei oikeastaan ajatellakaan kun ollaan sitten niin "rakastuneita".

Kai ne sulle ennemminkin kateellisia ovat kun olet vapaa ja ei tarvitse sitä ainaista vaipparumbaa. Tee kuten haluat ja tule onnelliseksi sellaisena kuin olet, turhaa pakottaa itseään johonkin sellaiseen jota ei halua, säästyy siinä monelta tuskalta. Onnea ja menestystä elämääsi, jokaisella on täällä se oma elämä elettävän, anna sinä muiden elää omaansa. Äläkä välitä niistä kommenteista, hymähdä vaan ja mieti omiasi, anna niiden elää kuvitelmissaan ihan rauhassa.

Sitähän se on, kuvitelmaa, se onni ja autuus siinä parisuhteessa. Kaikki tuttavani ovat menneet avioon paljon yli vuotiaina ja monella on esikoislapsi vasta vuoden paremmalla puolella. Siihen asti on vietetty sinkkuelämää. Tietysti on turhaa hankkia lapsia siinä iässä, koska lapsi jää niin nuorena yksin maailmaan tai joutuu huoltamaan vanhuksiaan jo sinun ikäisenäsi, mutta sitähän nämä elämäntaiteilijat eivät tietenkään ajattele.

Hyvä, että olet päättänyt jäädä lapsettomaksi. Lapset todellakaan eivät ole mitään näyttelyesineitä, joita hankitaan ja vertaillaan sitten ystävien kesken. Elämäsi on juuri sellaista kuin monen toiveena on. Minulla on kaksi sinkkulasta, joilla ei ole kumppania eikä lapsia. Minusta he ovat valinneet oikean tavan elää. Lapsenlapsia en kaipaa enkä tarvitse, vaikka muuten pidän lapsista.

Eivät kaikki naiset halua isoäideiksi! Minusta itsekkäitä ovat ne, jotka hankkivat lapsia ja sitten valittavat ja vaativat yhteiskunnalta ja isovanhemmilta kaiken aikaa apua.

Kaikkien äitien mielestä olet itsekäs tai typerä, kun et halua nähdä vaippavaloa. Mutta se näkemyshän on heille suotava. Tein itse päätökseni ei normaalista-elämästä jo murkkuikäisenä, ja olen todella tyytyväinen että olen saanut elää periaatteiteni mukaista elämää näin kolmevitoseksi asti.

Löysin kyllä miehen rinnalleni, vaikken enää etsinyt ehkä juuri tästä syystä , ja onneksi miehenikään ei halua jatkoa itselleen. Elämme muutenkin hienoisessa symbioosissa. Silti meillä molemmilla on ihan omat menomme, eli tilaa hengittää ja toteuttaa itseämme.

Nyt kun oma lähipiiri pungertaa lisää lapsia maailmaan ja on taittunut rooliin äitinä, tästä lähituntumasta seuraten en voisi olla tyytyväisempi omaan valintaani. Olen ehkä itsekäs kun haluan että pystyn vielä näkemään koko maailmankaikkeuden ja muut ihmiset enkä vain omaa perhettäni, niin kuin monelle äiti-tutulleni, entiselle maailmankansalaiselle on käynyt.

Onneksi tässä maailmassa on vielä monia lapsettomia, joiden seuraan voi paeta välillä hengittämään äitihysteerikkojen seurasta. Vain sinä voit tietää mitä haluat ja mikä itsellesi on hyväksi. Älä välitä mitä muut haluavat sinun tekevän. Eihän se sinusta pahaa tee, jos et halua lapsia, miestä ja asuntolainaa.

Yksinäisen se voi ajan mittaan sinusta tehdä, mutta eipä välttämättä sitäkään. Kerrot että pidät lapsista ja tulet niiden kanssa toimeen Yhtä hyvin voit olla jalo ja ystävällinen yhteiskunnan jäsen sinkkuna. Apua tarvitsevia on aina, ystäviä tarvitsevia on aina, veronmaksajia tarvitaan, taiteilijoita ja luovia ihmisiä tarvitaan.

Mitä sen väliä miten rakastat. Itsekkääksi ihmisen tekee se, että se ei välitä mistään eikä kenestäkään muusta kuin itsestään ja omasta mielihyvästään. Silloinhan se on melkein eläin. Et tunne eläimiä kovin hyvin. Ne välittävät todella paljon sekä lajikumppaneistaan, että ihmisestä. Enemmän minulla on ollut ihmisten seurassa esim.

Hyvin itsekkäästi bussissakin tönitään ja tuupitaan. En huomaa paljon inhimillisyyttä tämän lajin keskuudessa, joka väittää olevansa hirveän paljon eläinten itsekkyyden yläpuolella. Kuten aika monen ihmisenkin - etten sanoisi kaikkien. Parempi eläimenä kun paskaihmisenä! Mä ainakin olisin mieluusti joku söpö pieni luontokappale ku ihminen. Vihaan ja olen aina vihannut 'ihmismyönteisiä ihmisiä' jotka aina haluaa pelastaa vaan kaikki ihmiset ja ei eläimillä ja ympäsristöllä mitään välii.

Kaikella, mitä ihminen tekee, on loppujen lopuksi jokin itsekäs motiivi, vaikka käytös päälle päin näyttäisi uhrautuvalta tms. Olen itse samanlainen,oman tien kulkija. Jos olet onnellinen niin ole onnellinen. Älä kuuntele epäasiallisia mielipiteitä! Se yksinäisyys pitää oppia kestämään,rohkeena hirvee uho sitä yksinäisyyttä päin vaan,muuten on heikko ihminen. Senkö takia sä lapset teit että et jonain päivänä tuntis oloas yksinäiseks???????

Koskahan se oli kun neiti teki nunnanvalan! Yksin on vain niin paljon parempi olla, kuin miehen kanssa. Ei tarvitse siivoilla sotkuja, kuunnella haukkuja, kestää ns. Välillä tuntuu että sinkkuelämästäni ja valinnoistani on todella tehty jopa pariutuneiden ainoa ongelma.

Olimpa itsekäs eli en, mutta ainakin minulla on mahdollisuus olla vain sitä mitä olen, eikä miehiset vaatimukset minua koske. Ja mikäli niitä lapsia haluan jonain päivänä, niin ravintolat ovat sitä varten. Suuri osa miehistä viis veisaa kännisekoiluidensa seurauksista, mutta nekin voivat tehdä meistä jotkut onnellisiksi ja tästä saa provosoitua, mutta näin se vain menee.

Tsemppiä ja koita jaksaa. Et ole yksin ajatuksiesi kanssa. Taidat elää hiukan napasi ympärillä kun luulet että muut on kiinnostuneet valinnoistasi. Ei niitä oikeasti kiinnosta kunhan tavan mukaan kyselee. Jos lapsia meinaat ravintolasta kännisiltä hankkia niin tervemenoa. Näitä epätoivottuja ja ilman isää kasvaneita ongelmatapauksia on aika lailla liikkeellä nykyisin. Sitä on vanhemmiten kiva tapella niiden kanssa kun ajatukset ja voimat vähenee. Meillä molemmat halusi seksiä saman verran, suhde loppui sitten kun sitä seksiä ei ollut ollenkaan.

Olen nyt 50v ja päätöksen olla hankkimatta lapsia tein hyvin varhain jo teini-iässä. Päivääkään en ole katunut!! Pari pitkäaikaista miesystävää ollut ja nykyisen kanssa elän lähinnä vaan ystävänä. Kaipaan kuitenkin jonkinlaista seuraa, mutta saan mennä täysin vapaasti enkä joudu tilittämään mistään tekemisistäni. On ollut vapaus matkustaa, tehdä kaikkia ihania asioita mitä en olisi voinut tehdä perheellisenä.

Juuri sitä mitä aloittaja kuvaili omassa kirjoituksessaan. Voin suositella tätä elämänmuotoa lämpimästi! More power to you. Tiedät itsekin että elät juuri niinkuin haluat eikä sinunkaan mikään pakko ole tehdä mitään. Nimenomaan kun sinulla ei niitä lapsia ja miestä ole ET ole vastuussa kenelläkään kuin itsellesi ja suomen laille: Toivoisi kaikkien löytävän sen oman tilansa missä ovat onnellisia.

Ei siitä tarvii välittää mitä muut sanoo. Toisaalta normaali luonnonmukainen elämä, niin kuin se on tarkoitettu jää Sinulta väliin. No tätähän on liikkeellä.

Suomessa on valtavasti sinkkuja. Maailman epävarma tilannekin on varmaan vaikuttamassa monien sinkkujen valintaan. Jokainen saa tehdä niinkuin hyvältä tuntuu kunhan ei vahingoita muita. Tottakai voit tehdä kuten haluat, miten kenelläkään voisi olla siihen jotain sanomista. Silti haluan sanoa erään asian; tässä keskustelussa kauhistellaan elämää, johon kuuluu lapsia ja puoliso, siis tyypillistä perhe-elämää. Minä ainakin itse koen sen erittäin mukavana, nimenomaan elämänä, joka on minulle mieluista.

Enkä koe mitenkään jääneeni paitsi mistään, päinvastoin. Elämää on saanut maistaa monilla mausteilla ja välillä on ollut raskaampaa, mutta sitäkin enemmän on sitten nauttinut tavallisesta arkielämästä. Lapset ovat rikkaus, näin ajattelen.

Olen myös aikoinani nuorena nähnyt maailmaa ja tehnyt töitä ulkomailla ja kotimaassa. Vapaus oli kivaa, mutta takaisin en sitä millään vaihtaisi. Se on siis vain ja ainoastaan henkilökohtainen mielipiteeni. Jokaisella on omansa ja hyvä niin. Ihmettelen hiukan miksi välität noista jutuista, onko ne todellakin niin rassaavia vai oletko ottanut puolustavan asenteen.

Eikö kuitenkin ole niin, että hyvä, että jotkut tekevät lapsia, rakastavatja hoitavat niitä. Hyvä, että jotkut toimivat toisin, kyllä yhteiskunnassa on paljon tehtävää meille kaikille, yhteiseksi hyväksi. Annetaan kaikkien kukkien kukkia.. Kai se alkaa rassata yhtä ja toista, jos jatkuvasti tavatessa ainut puheenaihe on se epäystävällinen kauhistelu että kun sinä et ole vielä "saanut" miestä ja hankkinut vähintään kahta-kolmea lasta.

Ei semmoinen ole kivaa. Kovin monet ikisinkut eivät kulje ympäriinsä kauhistelemassa perheellisille päin naamaa että kylläpä elätte mielestäni hirveää elämää. Kai sitä kumminkin edes saa keskustelupalstalla avautua tästä asiasta. Kaipa sinä sen elämän olet ihan tietoisesti valinnut. Mitä tuo kaksi pistettä lauseessasi tarkoittaa? Olet ihan oikeassa että elämää voi élää yksinkin eikä siihen tarvita miestä ja lapsia päälle.

Itsellä kyllä on avovaimo ja lapsi mutta se vastuu lapsesta voi joillekkin käydä ylivoimaiseksi ja niin vanhempihan näkee että vaikka on lapsia niin istutaan baarissa ja missamilloin ku vastuu oainaa liikaa. Mutta silti panettaa koko ajan. Kaikesta voi valittaa, mutta se että yksin elävä sinkku valittaa siitä ettei pidä olemattomasta perheestään, on jo vähän liikaa. Tee ja elä kuten elät, se on aivan oma asiasi. Eiköhän maailmaan synny ihan tarpeeksi ei-toivottuja lapsia ilman sinunkin panostasi.

Eikö sinulla nyt ole lainaa vai asutko sillan alla? Itse en kanssa piitannut pennuista ja siitä melusta minkä ne aiheuttaa, mutta kun ensimmäinen syntyi niin olin kyllä aivan myyty. Ja kolme lasta tuli ja nyt kaduttaa että tuli liian vähän hankittua.

Viisi olis sopiva määrä. Hei, mullakaan ei ole lainaa, mutta asun asunnossa, en sillan alla. Tämä oli kuin suoraan mun näppikeltä kirjoitettu viesti. Ja omalla kohdalla ei myöskään ole kyse siitä ettenkö lapsista pitäisi, sillä palkkani ansaitsen lasten parissa tehtävällä työllä.

Ja niin kypsä olen kuuntelemaan näitä ootappas vain ja sä olet vielä niin nuori-litanioita. Piuhat poikki kun 30 rasahtaa mittariin. Ja jos jostain syystä joskus lapsen haluan myöhemmin, niin voihan aina adoptoida, kun maailmassa on niin paljon kotia vailla olevia lapsia: Höpiset vaan ja toivot toisin.

Nuo samat laulut on kuultu naisten suusta ennenkin. Pakko vetää pokerinaamaa ja uskotella itelleen ja muille noita loruja. Jos oikeasti noin ajattelisit et täällä sympatiaa itkisi vaan eläisit juttujesi mukaisesti. Ota äijä vaan mutta ota omilla ehdoillasi. Ei ne kaikki helmoissa roiku ja kysele menojesi perään. Sulla on ollut koeajossa joku luuseri jonka olet valinnut kun et ole osannut tietää mitä haluat. Yhden illan panot ei anna oikeaa kuvaa äijästä myöskään. Sitä voi kuluttaa aikaa muutenkin.

Kukaan ei saa elää vain itseään varten. Sellainen asennoituminen kostautuu ennemmin tai myöhemmin. Raamatussa on selkeät ohjeet siitä miten tämän elämän suhteen tulee menetellä.

Jos haluaa kieltäytyä avioitumisesta niin sitten voi mennä nunnaksi tai munkiksi luostariin mutta muussa tapauksessa, jos tahtoo viettää parisuhde-elämää, on seurusteltava, kihlauduttava ja avioiduttava.

Avoliitto ei ole mikään liitto koska avossa ei voi olla liittoa, avo ja liitto ovat toistensa poissulkevia sanoja. On vain avosuhteita ja aviolittoja.

Jälkimmäinen niistä on se Jumalan tarkoittama yhdessäelämisen malli ja muoto. Toki tutustua voi toiseen saman katon alla ja tuleekin tehdä niin, ennen isoja päätöksiä. Yhteiselämän kokeileminen ennen avioitumista on pienempi paha kuin aviero. Mutta suunta pitäisi olla selvä.

Tässä muutamia otteita Raamatusta parisuhde-elämää ja avioliittoa ajatellen: Ja Herra Jumala sanoi: Ja Herra Jumala teki maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut ja toi ne ihmisen eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi; ja niinkuin ihminen nimitti kunkin elävän olennon, niin oli sen nimi oleva.

Ja ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille. Mutta Aadamille ei löytynyt apua, joka olisi hänelle sopinut. Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla. Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.

Ja he olivat molemmat, mies ja hänen vaimonsa, alasti eivätkä hävenneet toisiansa. Jos joku äsken on ottanut vaimon, ei hänen tarvitse lähteä sotaan, älköönkä hänen päälleen pantako muutakaan rasitusta; olkoon hän vuoden ajan vapaa perhettään varten ja iloksi vaimolleen, jonka on ottanut. Ja toiseksi te olette tehneet tämän: Niin ei tee yksikään, jolla on jäännöskään Hengestä.

Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala, ja sitä, joka verhoaa vaatteensa vääryydellä, sanoo Herra Sebaot. Siis ottakaa vaari hengestänne älkääkä olko uskottomat. Evankeliumi Markuksen mukaan 10 6. Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa. Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.

Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa. Ja hän sanoi heille: Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin. Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä; mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista. Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee toiselle miehelle.

Ensimmäinen kirje Korinttilaisille 7 2. Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan. Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.

Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden. Naimattomille ja leskille minä taas sanon: Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään; Mutta muille sanon minä, eikä Herra: Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.

Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut. Toinen kirje korinttilaisille 6 Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä?

Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä? Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa? Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: Ensimmäinen kirje Timoteukselle 4 1.

Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja 2. Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan; 5. Ensimmäinen kirje Timoteukselle 5 Minä tahdon sentähden, että nuoret lesket menevät naimisiin, synnyttävät lapsia, hoitavat kotiansa eivätkä anna vastustajalle mitään aihetta solvaamiseen. Sillä muutamat ovat jo kääntyneet pois seuraamaan saatanaa.

Raamatun kirjoituksilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten kanssa. Tee sinäkin parannus ja lähde kulkemaan Taivaan tietä yhdessä Jeesuksen kanssa ja jos oletkin sillä tiellä jo, onnea koko sydämestä. Kas kun vedit oikein Jumalan tähän mukaan!!! Vähän kyllä luulen, että heitit koko homman herjana piruuttaan siksi en osaa tuosta edes isommin suuttua, se oli kuin pikkulasten satu!

Silmänlumetta se oli ja samalla lailla siellä sikisi lapsia kuin muuallakin, himot jylläsi suljetussa yhteisöösä ehkä vielä kiivaamopina kuin nykyisin. Ne vaan pidettiin luostarin seinien sisällä piilossa muulta maailmalta!! Tosi uskovaiset eivät tuputa vakaumustaan kellekään, elävät sen mukaan minkä tuntevat oikeaksi, ovat todella fiksuja.

Et ole sentään Jumala, vaikka kovasti itseäsi koitat ylentää!!! Kuka oli se joka kirjoitti roomalais- ja korinttolaiskirjeen? Ja jotkin ovat avioliittoon soveltumattomia. Kaikenlaisia hihhuleita tälläkin palstalla roikkuu. Ei tähän nyt mitään raamattua tarvita. Näistä voi kiistellä ovatko syntiä. Noita ei ole kukaan Jesse kirjoittanut vaan joku muu, mikä lie pappi-perverssi.

Juu mä olen 37 enkä aio hankkia lapsia, kun ei kiinnosta, mulla on muutakin tekemistä. En ole kovin käytännöllinen en jaksais vaippa ja itkurumbaa. Voi sinua poloista joka kirjoitit edellisen viestin. Varmaankin joulunaikaan jännität että näkeekö tontut sinun tekevän ilkeyttä ja tuleeko joulupukki ollenkaan.

Joo satujahan nuo jutut on kuten myös tuo raamattu. Mietippäs itse mielessäsi johtaako tätä elämää sinä itse vai se joku jumala! Kannattaisi sinunkin miettiä elätkö elämää jonkun satukirjan mukaan vai elätkö niinkun itse haluat!!!

Itse olen valinnut elämän ilman perhettä ja parisuhdetta ja voin sanoa että kun olen halunnut naisen seuraa niin aina olen sitä saanut. Eli minun elämässä on kaikkea mitä haluan siis läheisyyttä, seksiä, seuraa ja omaa rauhaa juuri sopivasti ja jumalaa eikä raamattua tähän elämään tarvita Herää ja ajattele omilla aivoillasi!!!

Toisille se on uskoa. On silti aivan eri asia lukea jotain hemmetin raamattua ja elää sen ohjeiden mukaan. Tuntuu että ihminen joka tarvii raamatun ohjeita elääkseen on hivenen yksinkertainen kun ei itse osaa järkeillä ja ajatella asioita elämän varrella. Tunteettomaksi en itseäni tunne eikä sitä ole kukaan minulle ennen sanonutkaan vaan päin vastoin. Itse elän elämää järjen ja tunteiden ohjaamana enkä minkään raamatun avulla!!! Ihmisen pitää ottaa itse vastuu elämästään eikä siirtää sitä jonkun kuvitellun korkeamman käsiin!

Minä elin myös yksin 30 vee asti. En ollut siis koskaan asunut kenenkään kanssa, eikä ollut käynyt edes mielessä, että pitäisi. Nyt olen miehen kanssa naimisissa. Meillä hyvin suuri vetovoima ja tuntuu ihanalle, vielä 7 vuoden jälkeenkin.

Ilman tämän magnetismin löytymistä en olisi yhteen muuttanut kenenkään kanssa vieläkään. Saattaa olla että tapaat vielä jonkun ja elämä muuttuu. Mutta luulenpa, että ei sen takia, että "kun pitää" tai "kun muutkin", vaan siksi, että joku vaan kolahtaa kovasti. On kyllä hirveää, että jotkut ikäänkuin juoksevat pakoon jotain yläikärajaa, jolloin pitää löytää kumppani tai tehdä lapsia. Sellainen elämä olisi hirveää. Eikö lapset tehdä hyvin itsekkäistä syistä? Ihan turha kenenkään yksin elävälle väittää, että tämä olisi itsekäs sen takia, että ei ole kumppania tai lapsia.

Minä vähäsen uskon jälleensyntymään ja karmaan. Eli jos ihmisellä on "kohtalona" jatkaa sukua, on hän hyvin onneton jos ei sitä toteuta. Mutta hänen pitäisi ymmärtää, että se on hänen ristinsä, hänen "karmansa", eikä hän voi muille neuvoa mitä näiden pitäisi tehdä. Ihmispopulaa on tommoset 6 miljardia en ole seurannut mitään laskentaa, heitin jonkun arvion. Minulle ja monelle muulle luonto on tärkeää. En tahtoisi elää maailmassa jossa ihmiset teineen ja kaupunkeineen vie kaiken tilan villiltä luonnolta.

Joten olisi aika kamalaa jos kaikkien pitäisi lisääntyä ja varmistaa entistä nopeampi luonnon kato, ilmastonmuutos ja raaka-ainevarojen loppuminen. Minä ainakin toivon että jälkipolvilla olisi myös luontoa ja raaka-ainetta. Niinpä en tee ihmisiä lisää. Jos se sitten sopii siihen, että en noin muutenkaan tahdo lapsia, niin menee yks yhteen. Olen itsekäs ja toteutan itseäni, mutta onko siitä jotain haittaa muille - tuskinpa: Kiitos rehellisyydestä - sillä teitä on paljon ja luku kasvaa koko ajan.

Esim syntyvyytemme on romahtanut lotta polveen verrattuna ja vanhenemme suhteellisesti kansana länsimaiden nopeiten. Lapsia ollaan abortoitukin jo ja tahti jatkuu. Samoin olemme ME tasolla yhden ihmisen talousten määrässä. Yhä useampi mies elää säälittävästi runk Lapsia tehdään jos siis tehdään myös armeijaa käymättömien ulkomaalaisten kanssa, l-koodin keskenään jne jne -- Hetää vaan tässä historiallisesti täysin uudessa tilanteessa kysymys - miksi silti voi olla vain toiselle sukupuolelle orjatyövelvollisuus joka rikkoo kaikkia mahdollisia tasa-arvo, palkkaus, yksilönvapaus, työolo ja ehto lakejamme?

Miksi ei nyt naisille ole tällöin tasa-arvoista naissivaria esim hoitoalalla miesten aseorjatyön tapaan? Pohjaksi pitää vielä muistaa että tämän laajuinen aseorjatyö miehille on enää vain oikeastaan suomessa länsimaista - siis sitä ei ole edes sellaisissa maissa missä naiset hoitavat vielä paljon paremmin perinteiset "seksi, avio ja kotiäiti velvollisuutensa" ynm ja missä maissa ei tod naiset ole ylipäällikköinä tai puolustusministereinä.

Se ei ole nainen eikä mikään joka ei lasta synnytä ja pysy kotiäitinä lottien tapaan. Sellainen nainen joka kieltäytyy velvollisuudestaan lapsen synnyttämiseen voidaan lähettää ahvenanmaalle. Sellainen nainen on velvollisuuksiaan pakeneva lesbo joka ei lasta synnytä ja pysy kotiäitinä.

Sellaiselle naiselle kuuluukin hullunpaperit joka ei lasta synnytä ja pysy kotiäitinä lotta polven tapaan. Sellanen nainen joka ei ala kotiäidiksi ei kunnioita lottien ja veteraanien arvoja. Sellainen nainen joka väittää että elämme jo luvulla ja länsimaissa on myös muitakin uskottavia vaihtoehtoja yleisen kotiäitiyden sijaan - menköön kertomaan sen sotavamma sairaalaan lotille.

Sellanen nainen kuuluukin puoleksi vuodeksi linnaan joka kieltäytyy perinteisestä kotiäiti velvollisuudesta Sellainen ei ole nainen eikä mikään joka ei naissivaria tai lottapalvelua ole käynyt. Näin jälkeenpäin jos voisi valita,niin tekisin samoin kuin sinä. En hankkisi miestä joka pahoinpiteli ja josta erosin. En hankkisi lapsia,koska he näkivät tämän kaiken. Enkä ottaisi asuntolainaa jota yksin maksoin kolmen lapsen yksinhuoltajana vuosia,kun juoppo entinen mieheni rellesti muualla tekemättä työtä.

Valitse vain ihan niinkuin itse haluat,sinähän oman elämäsi elät. Siis nauti siitä,olipa valintasi mikä tahansa. Nainen reservin vänrikki m Vuosi tai vähemmän armeijaa on ihan eri kuin synnyttää ja kantaa huolta jälkikasvusta vuosia. Olen kyllä samaa mieltä siitä, että naisillakin tulisi olla jokin pakollinen palvelus isänmaalle. Vai mitä vihreät feministit? Tähän ei muuten tarvita isältä suomen lain mukaan pienintäkään suostumusta.

Hyvin usein isä joutuu eroon lapsistaan vain maksumiehen rooliin. Siltikin meillä on ilotyttöjä krt vähemmän suhteessa asukaslukuun mitä muualla eussa.

Meillä on jo lähes 50 venäjää äidinkielenään puhuvaa, 50 virolaista ja yhä lisääntyvä määrä muslimeita Naisenko muka pitäisi tehdä se lapsi, vain miehen takia?? Nainenhan siinäkin hommassa tekee kaiken, eihän koko hommasta ole mitään vaivaa miehelle! Hei, ruvetaan samaan kuin Afrikassa, kielletään ehkäisy ja plop plop lapsia tulee kuin keltaisia palloja taivaalta. Hupsista vaan, liikakansoitus kolminkertaistuu, ilmastonlämpeneminen voimistuu ja noin kymmenen vuoden sisään ei enää kenenkään tarvitse käydä armeijaa sillä täällä ei enää asu yhtään ketään!

Ihanaa että tässä ketjussa on tullut näin positiivisia vastauksia! Itse olen v juuri sterkattu sinkku ja olen onnellinen koska en ole taipunut muiden odotuksiin vaan elän ja porskutan kuten parhaaksi näen. Miehen jos vielä löytäsin niin mikäs sen mukavampaa.

Ei niitä lapsia oikeasti kannata tehdä jos ei tosi kovasti niitä halua. Eikä varsinkaan muiden mieliksi. Itse ikäisenäsi olen kyllä mies koin suunnilleen samaa eli ei ikuna lapsia ja vakiintumista Mitään ongelmaa ei oikeasti olisi, jos ihmiset antaisivat toistensa valita oman elämäntapansa eivätkä ronkkisi ja arvostelisi ja yrittäisi määräillä toisia.

Ei uhkaus ollenkaan, vaan kommentti omakohtaisesta kokemuksesta miten me kaikki 'kehitytään' enemmän ja vähemmän elämän taipaleemme matkalla Katsos kun kaikki naisetkaan nyt ihan oikeasti eivät edes pidä lapsista, saati että haluaisivat elää perhe-elämää.

Itse olen kohta 50 ja kehittynyt omalla laillani. Lapset eivät kuulu elämääni. Mies on ollut jo kauan ja nähtävästi elämme yhdessä elämämme loppuun, ellei mitään kummallista satu. Ei saa rajoittaa 'kehittymistä' pelkästään suuntaan "niin nuorena ei usko lapsia hankkivansa koskaan mutta kyllä se mieli siitä sitten muuttuu".

Näin ehkä monilla mutta ei kuitenkaan kaikilla. Kun ihminen kypsyy, hän kyllä huomaa onko tehnyt oikean ratkaisun kun jättää lapset hankkimatta. Minä kylläkin seurustelen, enkä osaisi olla sillä tavalla yksin.

Mutten todellakaan halua lapsia, ja ns. Asuisin mieluummin jossain luonnon keskellä erakkona, kuin perustaisin perheen! Kyllä täällä jokainen jokatapauksessa kuolee ihan yksin ja se on ihan meidän jokaisen osa tässä elämässä, kun kukaan sitä ei sinun puolestasi voi tehdä. Ei lapsia tai ketään ylipäätään voi velvoittaa päivystämään kenenkään kotona tai sairaalassa.

Pitää ymmärtää, että jokaisella on se oma elämänsä ja se on kuitenkin niin pieni hetki, kun käyt sairaalassa tai toisen kotona päivässä kääntymässä. Ne asiat pitää järjestellä päässään oikein. Kylläpä noi sun juttus tuntuu taas tyhmiltä, oletko koskaan ajatellut että kaikki eivät edes saa lapsia miten sitten vanhana.

Kannattaisko vähän ajatella ennenkun alkaa tommosta tekstii kirjoittaa. Ja kuolet yksin joka tapauksessa. Sitä paitsi se jos mikä on itsekästä että menee naimisiin ja tekee lapset jotta olisi joku hoitamassa sitten kun olet vanha. Periaatteessa kumppani voi kuolla, häipyä tai mitä vaan ja lapset voi aikuistuttuaan muuttaa vaikka Indokiinaan, jos siltä tuntuu. Vaikka eivät muuttaisikaan, todennäköisesti hankkivat kuitenkin oman perheen ja uran, ja kenelläpä sitä aikaa sitten enää liikenisi?

Tuskinpa kovinkaan moni haluaa hoitaa vanhaa äitiään tai isäänsä, kun on saanut lapset maailmalle ja aikaa olisi itselle. Sitä vartenhan niitä hoitokoteja on. Miksi toisaalta pitäisikään, eihän vanhemmilleen ole mitään velkaa. Vanhemmat päättävät hankkia lapsen, eikä lapsella ole siinä päätöksenteossa osaa eikä arpaa. Vanhemmilla on kyllä vastuunsa lasta kohtaan,lapsena voidaan pilata monta mahdollisuutta elää hyvää elämää aikuisena. Sain kyllä päivän naurut. Ite oon 22vuotias nainen,enkä tosiaankaan ole lapsia hommaamassa..

Ja tuota kuvailemaasi "vanhusten"elämää elän jo nyt aika pitkälti.. Odottelen et joku tulis kylään yms. Voi voi,ei elä vanhemmat niin vanhaksi että olisivat seurana.. Että eipä se aina iästä ole kiinni,kuinka paljon seuraa on. Ja vaikka tästä sen kuvan saiski et olisin yksinäinen ja katkera ei pidä paikkaansa. Yksinäinen olen omasta tahdostani ja seuraa saan kun sitä kaipaan. Jos ei muuten niin vkl: D Avoliitoski oon ehtiny olla monta vuotta,tuli ero,eikä sitä juttua oo enää ikävä..

Naimisiin en kyl koskaan menis,mut yhessä voisin viel joskus jonku kans asua jos sopiva osuis kohalle.. Mut kyllä tää elämä rullaa eteenpäin ihan yhtälailla oli yksin tai porukassa. Tiedän useita tapauksia, joissa vanhemmat jäävät yksin vanhetessaan, mutta syy on heidän omansa, mitäs ovat kasvattaneet omista lapsistaan esimerkiksi rahakeskeisiä ja vihamielisiä ihmisiä, joita ei voi vähempää kiinnostaa oman vanhempansa asiat.

Vanhempi voi myös omalla käytöksellaan aja lapsensa pois. Että pieleen meni väitteesi. Ja mitäs sitten jos sattuisivatkin elämään omaan vanhuuteesi asti,niin niin onko sanottua että kävisivät silti katsomassa? Saattavat muuttaa vaikka ulkomaille tai sitten tulee esim. Itse työssä näkee näitäkin tapauksia paljon.. Ei lapsia kannata sen takia tehdä että olisi joku joka kävisi vanhana sinua katsomassa!

Sellainen ihminen kyllä viihtyy omissa oloissaan kuolemaansa asti. Vahvaluonteiset ja introvertit pärjäävät kyllä mainiosti ilman hyysääjiäkin. Tekstisi perusteella sinä olet juuri niitä jotka kuollakseen pelkäävät yksinäisyyttä ja tarvitsevat perheen omasta arjestaan selviytyäkseen. Eikä se että on perhe tarkoita suinkaan sitä, että vanhana olisi siitä sitten jonkinlaista turvaa. Suurimmalla osalla hoitokodeissa olevilla vanhuksilla on kyllä lapsia, jotka eivät vain omien kiireidensä takia "ehdi" vanhempiaan katsomaan.

Joten se siitä lapsien hyödyntämisestä vanhoina päivinäsi. Enkä tunne itseäni itsekkääksi. Ikää alkaa olemaan jo kohta 35 v ja mulla on kivaa. Ja tuo että muut ei ymmärrä on niin tuttua, eli jotenkin se, että ei halua niitä asioita, mitkä ovat yhteiskunnassa "normaaleja" ja hyväksyttyjä ja joita muutkin haluaa on itsekästä? Ainoa mitä joskus kaipaan on hyvä matkaseura reissuille. Muuten ei kyllä ole valittamista. Kehotan sua olemaan oma itsesi, jos joskus ajatus tuosta muuttuu niin se muuttuu, mutta ei pidä yrittää esittää haluavansa asioita joita ei halua.

Mä elin monta vuotta parisuhteessa ja voin sanoa, että silloin olin yksinäisempi. Voi siis olla yksin, eikä ole yksinäinen! Jokaisella o just tas oikeus elää omaa elämäänsä niinkuin sen haluaa.. Ite tosin elin kans noin mutta myöhemmin itelle ilmaantui. Mun Näkö kannasta jokaisella on oikeus valita oma elämän tapansa! Meillä jokaisella kun on vain yksi ja ainut elämä! Miksi se pitäisi elää niinkuin joku muu sen odottaa elettävän?

Jos siis viihdyt nykyisessä elämän tilanteessa niin jatka niin.. Ja koskaan ei tiedä mikä fiilis on vaikka 10 vuoden kuluttua.

Elä elämäsi niinkuin itse haluat ettei tulisi sitä tilannetta myöhemmin että syytät itseäsi tai jotain muuta päätöksestä joka ei oikeasti olut sinun! Oikein aurinkoista ja elämän täyteistä kevättä! Mies 30 vuotta Laukasiko tuo sen viimeisenkin halun olla yksin? Liian sitova liitto mustasukkaisen miehen kanssa?

Ymmärrän silti hyvin, haluat olla yksin mutta olet silti sosiaalisesti taitava ja saat kontaktin lapsiin ja nämä pitävät sinusta. Puhut lasten kieltä niinkuin minäkin. Ehkä sinussa asuu vielä tuo lapsi ja lapsen kieli.

Siksi ymmärrät heitä niin hyvin, ehkä olet sisimmältäsi halukas olemaan vapaa kuin lapsi ja rakastat sitä vapautta niin paljon että et halua tai näe muita vaihtoehtoja. Itsellä tämä kirjoituksesi herätti ainakin minussa tällaisia tuntemuksia. Tuntui kuin olisin itse kirjoittanut lähes kaiken mistä kerroit. Millainen oli vanhempiesi avioliitto? Oletko nähnyt heidän avioliittossaan jotain huonoa? Tuo on ihan tyhmä asenne. Voi olla ihan tavallisesta perheestä kotoisin ja hyvä lapsuus ym.

Mun perhetausta on äiti, isä ja pikkuveli. Ja minulla oli hyvä lapsuus ja muutenkin perheeni aivan ihana. Joten en usko että tämä mun ikisinkkuilusta haaveilu johtuu mun perheestä.

Enkä vihaa miehiä tms. Tulen miesten kanssa hyvin juttuun paremmin kuin monien naisten; enkä ole myöskään lesbo. Jos jotain tuollaista hait takaa Kun sinusta tuntuu hyvältä olla itseksesi,niin miksi edes vaivaudut kyselemään netistä ohjeita elämääsi,tai kyselemään muiden mielipidettä? Ja miten sinkkuutesi olisi epänormaalia? Onko normaalielämää, puoliso,rivitaloasunto,auto,lapset poika ja tyttö ja kultainennoutaja? Median mielestä se olisi. Media luo mielikuvia normaalista elämästä,mutta eihän se pidä paikkaansa.

Allekirjoitan kaikki, mitä pohdiskelit. Itse olen 4-kymppinen nainen, eikä minulla ole koskaan ollut hinkua sitoutumiseen tai lasten tekemiseen.

Tuntuu vain, ettei se ole mun juttu. Joskus olen nähnyt jopa painajaisia tuollaiseen kurimukseen joutumisesta. Ajatus on tosi ahdistava. Olen elänyt pitkissäkin suhteissa, useita vuosia kestävissä siis, mutta aina jalka oven raossa ja takaportit auki ja aina minulla on ollut oma asunto. Kyllä se vaan niin rajoittaa elämää, kun pitäisi jollekulle selvittää tekemisiään. Seksiäkin pitäisi haluta silloin kun ei itseä huvita ja toisaalta olla tyytyväinen silloiseen tarjontaan.

Aina silti tätä valintaa saa olla perustelemassa, kyllä ihmettelijöitä riittää vielä tänäkin maailman aikana. Toisinaan tekisi mieli kysyä, että "koskas sä olet sitten ajatellut erota". Niinhän siinä sitten kun useimmiten käykin, ja tenavat ajelehtivat sitten vanhemman perässä perheestä toiseen uusissa parisuhteissa.

Se jos mikä on itsekästä. Pitää saada kaikki; lapset JA hurvittelu. Eläminen järkevästi ei ole epänormaalia. Jos joskus päädyt parisuhteeseen, niin se on varmaan järkevän harkinnan tulosta sekin.

Ei se ole itsekkyyttä ketään kohtaan jos ei halua noita mitä kirjoitit. Tämä hetki on sun elämä. Voihan se mielipide muuttuakin. Tsemppiä sulle Nainen 27 valitsemallasi tiellä. Kyllä se sinun elämäsi on ihan yhtä normaalia kuin niidenkin joilla on perhe. Normaalin naisen normaalia elämää.

Sinun ei tarvitse elää elämääsi muiden kautta, sen voi elää "yksinkin". Olet tehnyt oikean päätöksen, jos se tuntuu kohdallasi oikealta. Ei elämä lasten ja sen pettävän miehenkään kanssa ole helppoa. Eipä tarvitse vielä 30 vuoden jälkeen itkeä kuinka vääriä päätöksiä on tehty. Helsinki Times Lue ilmaiseksi! Myyr York Times Lue ilmaiseksi!

Matkailuopas Matkamies Lue ilmaiseksi! Aamuset Kaupunkimedia Lue ilmaiseksi! Terve potilas Lue ilmaiseksi! Pääkaupunkiseudun Autouutiset Lue ilmaiseksi! Roihuvuoren kylälehti Lue ilmaiseksi! Avun Maailma Lue ilmaiseksi! Helsingin Uutiset kehäpainos Lue ilmaiseksi! Helsingin Uutiset metropainos Lue ilmaiseksi! Ammatti- ja järjestölehdet

Seksiä joensuu mies etsii naista homo

PORN HOMO HENTAI PORNOKUVAT